Onko hyvä liippavuosi?
Kuusamossa liipasta tuli 1800- ja 1900-luvuilla huomattavin paikallinen käsityö. Muutamat talot tuottivat liippoja myytäviksi kaupunkeihin. Hiomakivien teollinen valmistus alkoi 1913 Kuusingin Jyrkkäkoskella, myöhemmin Saunakoskella ja Suininginkoskella. Liippatehtaiden miljööseen kuuluivat myös paikallisesti tärkeät sahat, myllyt ja pärehöylät.
Kuusamon liipoilla teroitetaan viikatteiden lisäksi puukkoja, kirveitä, talttoja ja veitsiä.
Myllyt
Vesi- ja härkinmyllyt olivat yleisiä eri puolilla Kuusamoa purojen ja jokien suissa 1700-luvulta alkaen. Käytännössä jokaisella kylällä oli oma pieni myllynsä.
Härkinmyllyissä isännät jauhoivat viljat itse 1950-luvulle, jolloin Kuusamon Lahdentakana aloitti Kuusamon ensimmäinen polttomoottorilla toiminut mylly. Hannes Pölkin perustama mylly jauhoi vuoteen 1998 saakka.
Yksi Kuusamon vanhimmista härkinmyllyistä sijaitsi Vuotungissa, mistä 1730-luvulla rakennettu mylly siirrettiin ja kunnostettiin Kuusamon kotiseutumuseolle 1970-luvulla.
Vienan kauppatien perintöä
1900-luvun alussa Kuusamossa oli jo seitsemän pysyvää kauppaa. Oma erikoispiirteensä alueella oli vienankarjalaisten kulkukauppa. Näistä kauppiaista useat perustivat myöhemmin kiinteitä kauppaliikkeitä myös muualle Suomeen.
Ensimmäinen erikoisliike, Reino Tammen kellosepänliike, avattiin Kuusamoon 1936. Vanhan kauppapaikan perintöä kantaa nimessään Bjarmia Oy, joka on valmistanut ja myynyt keramiikkaa Kuusamossa vuodesta 1974.
Usko omaan osaamiseen ja itsetehtyyn kantaa Bjarmiaa
Nimensä keramiikkayritys on saanut bjarmeilta: se oli lähinnä Vienanmeren alueella vaikuttanut kauppakansa, jonka kulttuurin kukoistuskausi ajoittui viikinkiretkien ja ristiretkien väliseen aikaan. Nämä turkistenpyytäjät ja käsityöläiset vaelsivat Pohjolassa reilut tuhat vuotta sitten kaupitellen tuotteitaan aina Norjaan asti. Kuusamon alueella he viipyivät erityisen pitkään – kuten on viipynyt Bjarmiakin.