Kaskiviljely tuli Savosta Kuusamon alueelle uudisasukkaiden mukana.
1800-luvun puoliväliin saakka keskityttiin kaskeamiseen ja viljan viljelyyn. Kuusamossa kasvatettiin syysruista, kaskinaurista, kauraa ja ryvässipulia. Kaskeamiskielto johti erityisesti 1860-luvulla viljapulaan ja nälkävuosiin. Maataloustuotannon painopisteeksi vaihtui karjatalous. Niittypinta-alaa pyrittiin lisäämään laskemalla järvien vesiä ja patoamalla suovesiä paiseniityiksi. Karjan ruokinta siirtyi metsistä sähköpaimenten rajaamille laitumille. Maatalous alkoi koneellistua ja kehittyä voimakkaasti.
Kuusamoon perustettiin Osuusmeijeri vuonna 1951.
Osuuskunnan kokouksessa päätettiin, että tuotteet vastaanotettaisiin suurimmaksi osaksi kermana. Ainoastaan paikalliseen kulutukseen tarvittava määrä kerättiin lähiympäristöstä maitona. Joulukuussa 1953 todettiin, että kerma- ja maitomäärät olivat oman meijerin rakentamiseen vaadittavalla tasolla. Syyskesällä 1954 ostettiin Kuusamon kunnalta tontti meijerirakennusta varten ja rakennustyöt aloitettiin yhteistyössä Valion kanssa. Erilaisia tuotteita valmistettiin aina vuoteen 1989 asti, jolloin sekä voin että maitojen pakkaaminen lopetettiin Kuusamossa. Tilalle tuli juustonvalmistuksessa syntyvän heran hyötykäyttö: vuonna 1995 aloitettiin oman heran jatkojalostuslaitoksen rakentaminen. Jauheiden jatkojalostus on vuosien aikana kehittynyt valtavasti.
Kesällä 1996 Kuusamon Osuusmeijeri perusti yhteistyössä Ingman Foodsin ja Ranuan Meijeri Oy:n kanssa jalostusyhtiö JK Juusto Kaira Oy:n. Uuden jalostusyhtiön myötä juustojen ja jauheiden valmistus keskitettiin Kuusamoon. Kuluva vuosituhat on ollut laajentumisen aikaa. 2002 valmistui kermajuustolinja ja alkoi Pohjanpoika-juuston valmistus. Vuoden 2012 alussa otettiin käyttöön myös uusi savustuslaitteisto omia savujuustoja varten.
Metsätalouden juuret Kuusamossa ovat 1800-luvun tervanpoltossa.
Tervaa valmistettiin lähinnä Etelä-Kuusamossa ja sitä kuljetettiin Ouluun ja Vienanmerelle. Suurin osa tukeista uitettiin sahattaviksi Iijoen vesistön kautta, mutta lisäksi Vienanmerelle Savina-, Avento-, Kitka- ja Oulankajokia pitkin. Vesireittien ansioista savotat ja uitot tarjosivat elantoa pientilallisille ja tilattomille.
Ensimmäinen maailmansota sulki Suomen ja Venäjän välisen rajan ja uitto Venäjän puolelle loppui.
Muutamia sahoja toimi Kuusamossa paikallisesti koskiin rakennettujen myllyjen ja liippatehtaiden yhteydessä. Ensimmäinen paikallinen höyrysaha, Kuusamon Puu, aloitti kirkonkylässä Kuusamojärven rannalla.
Maanviljelijä Erkki Virranniemi perusti Pölkky Oy:n vuonna 1968. Pölkyllä on tuotantolaitoksia neljällä paikkakunnalla, ja yhtiö vie tuotteitaan 35 maahan. Simo ja Arto Orjasniemen sekä Antti ja Jouko Virranniemen perustama huvila- ja talotehdas Kuusamo Hirsitalot Oy toimittaa hirsitalopaketteja kotimaahan ja vientiin.
Vuonna 1956 perustettu Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin ja merkittävä toimija suomalaisessa puukaupassa. Kuusamon yhteismetsän metsät sijaitsevat Kuusamossa, Suomussalmella, Taivalkoskella ja Posiolla. Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitetta.
Poronhoito Kuusamossa on alkanut villipeuran metsästyksestä ja sen kesyttämisestä.
Lihakarjaa poroista tuli 1700-luvun puolivälissä uudisasutuksen myötä. Suurkarjasta saatu liha, vuodat, sarvet ja muut porotuotteet myytiin Vienan Karjalaan sekä Oulun ja Tornion markkinoille. Myös eläviä poroja kuljetettiin myytäväksi. Porotalous on Kuusamossa edelleen elinvoimainen elinkeino. Moni on valinnut poronhoidon: näin porokarjojen koot ovat taas kasvussa, vaikka omistajat vähenevät. Perinteisen poronhoidon rinnalla Kuusamossa kasvavat sitä tukevat elinkeinot kuten matkailu: poro on palannut muun muassa vetoeläimen rooliin matkailuelinkeinon palveluksessa ja poronlihan tuotanto on merkittävä osa elintarvikealaa.