“Pakko leikata, kuolee matkalle kuitenkin”
Kuusamossa tunnettiin alun perin vain yksi sairaanhoitotapa: lähettää sairas Ouluun lääninsairaalaan, jolleivat kotihoito ja vanhan kansan parannusmenetelmät tehonneet. Kun Pudasjärvi vuonna 1859 sai oman lääkärinsä, alkoivat kuusamolaisetkin vaatimaan omaansa. Vuodesta 1871 tehtiin muutaman vuoden välein anomuksia ja lopulta niihin suostuttiin.
Ensimmäinen apteekki Kuusamoon saatiin 6.12.1892, kun pudasjärveläinen apteekkari Karl Arrhenius avasi sivuapteekin kirkon lähellä sijainneeseen kauppias Antti Pitkäseltä vuokrattuun taloon.
Vuonna 1900 valtio perusti Pohjois-Suomeen kolme aluelääkäripiiriä, joista Kuusamo oli yksi. Ensimmäiseksi lääkäriksi pian perustamisen jälkeen saapui lääketieteen lisensiaatti Heikki Huovinen. Kuusamon sairaala rakennettiin vuonna 1906 valtionavun turvin, jolloin sinne tuli 15 sairaansijaa ja sairaanhoitajan virka. Aluelääkärin virkaan astui noihin aikoihin Juho Warpula. Vuonna 1921 aluelääkäriksi nimitettiin Ali Ervasti.
Kuusamon sairaala tuhoutui sotien aikana saksalaisten ja venäläisten joukkojen poltettua Kuusamon kirkonkylän ja sairaala toimi hajautetusti useissa rakennuksissa.
1972 voimaan tulleen kansanterveyslain myötä Kuusamon kunnansairaalan nimi muuttui Kuusamon terveyskeskukseksi.