Jälleenrakennuspuita haettiin lähinnä metsähallituksen metsistä. Korvausrahoilla sai kuusi standardia lautaa, eli noin 30 kuutiota puutavaraa. Sahateollisuus juurtui Kuusamoon jälleenrakennuskauden aikana.
Vuoteen 1949 mennessä Kuusamoon oli rakennettu 67 asuin- ja karjarakennusta sekä muita tarpeellisia tiloja, minkä lisäksi 75 tilaa oli vielä keskeneräisenä. Ensimmäisenä rakennettiin syrjäkylät ja viimeisenä kirkonkylä. Kun muut kylät oli vuoteen 1950 mennessä rakennettu täyteen kuntoon, kirkonkylä näytti vielä vallan autiolta.
Kunnan virastot pääsivät Nilonkankaan parakeista ensin Osuuskaupan tontin lähelle valmistuneeseen kaksikerroksiseen tyyppitaloon ja lopulta varsinaiseen kunnanvirastoon. Vuonna 1952 valmistui entisen sairaalan paikalle Kuusamojärven rantaan uusi sairaalarakennus ja sen yhteyteen kaksi lääkärien vastaanotto- ja asuinrakennusta sekä talousrakennus.
Kuusamon kirkko valmistui lopullisesti kesällä 1951 ja sitä pidetään yleisesti merkkinä jälleenrakentamiskauden päättymisestä.
