Kirkko, kotien ohella, kantoi yksin vastuun lasten opettamisesta 1800-luvulle saakka. Ensimmäinen kansakoulun perustamispäätös tehtiin Kuusamossa vuonna 1874. Kunta ei tuolloin ollut tähän valmis ja koulu perustettiin yksityisen kannatusyhdistyksen toimesta. Asiakirjojen mukaan kolme ”herrasmiestä” ja 24 ”rahvaanmiestä” käynnistivät ensimmäisen yhteiskunnan tukeman kansakoulun 1.9.1876. Tuona päivämääränä voidaan katsoa julkisen vallan ylläpitämän koululaitoksen alkaneen Kuusamossa. Tästä huolimatta kirkon antama kansanopetus jatkui ja erityisesti kirkon ylläpitämien kiertokoulujen merkitys laajassa syrjäisessä pitäjässä oli suuri. Kirkon järjestämää kiertokoulua pidettiin Kuusamossa aina 1940-luvulle saakka.
Kirkonkylän kansakoulu sai toimia lähes 20 vuotta pitäjän ainoana kansakouluna. Seuraava Kuusamoon perustettu kansakoulu oli ns. kiertävä kansakoulu. Tällainen koko maankin vertailussa poikkeuksellinen kansakoulu toimi vuosikymmenen ajan vuorotellen useassa eri kylässä. Vuosisadan vaihteeseen tultaessa Kuusamossa toimivat edellä mainittujen lisäksi kansakoulut Posion Aholassa, Tavajärvellä ja Vasaraperässä.
Talvella 1922 saapui Vienan Karjalasta tuhansia pakolaisia, jotka joutuivat jättämään kotiseutunsa sekasortoisten olojen vuoksi. Kirkonkylän koululle järjestettiin erityinen pakolaiskoulu, jossa oli yli 40 lasta.
Kansakoululaitoksen kehityksessä tapahtui merkittävä muutos vuoden 1921 oppivelvollisuuslain säätämisen jälkeen. Kuntien tuli laatia oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelma, joka toisi koulun jokaisen oppivelvollisuusikäisen lapsen ulottuville. Koulujen määrä kasvoi myös Kuusamossa, mutta kunta joutui kuitenkin hakemaan lykkäystä oppivelvollisuuden täytäntöönpanoon. Oppivelvollisuuslaki velvoitti tuolloin koulunkäyntiin vain ne oppilaat, joiden koti sijaitsi enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Ennen toista maailmansotaa lukuisat kuusamolaiset perheet olivat edelleen koulunkäyntivelvoitteen ulkopuolella.
Talvisodan aattona Kuusamossa oli toiminnassa noin 30 koulua, joista suurin osa ns. supistettuja kouluja.