1870-luvun aikana herätysliike sai Kuusamossa vakiintuneen sijansa. Varhaisimpia paikallisia saarnaajia ovat olleet posiolaiset Juho Takkinen ja Matti Kellinsalmi sekä kuusamolaiset Tobias Kaivola ja Sihveri Suoraniemi. Eräs varhaisen lestadiolaisuusajan Kuusamossa vieraillut saarnaaja oli herätysliikkeen tunnetuin maallikko Juhani Raattamaa. Hän kävi Kuusamossa kolmeen otteeseen 1880-luvulla. Kemijärveläinen Kaarle Helisten kulki seuramatkoilla Kuusamossa kutakuinkin säännöllisesti kolmenkymmenenviiden vuoden ajan. Lestadiolaisuus laajeni Kuusamon alueella niin, että 1900-luvun alussa on sen piirissä katsottu olleen puolet pitäjän väestöstä. Väkimäärä oli tuohon aikaan lähes 9000 henkeä.
Alkuvaiheessa hartausseuroja pidettiin pääasiallisesti kodeissa. Kirkonkylässä oli seurapaikkana lisäksi myös julkinen rakennus, kunnantupa. Seurayleisön lisääntyessä nähtiin tarpeelliseksi oman seurahuoneen rakentaminen. Se valmistui vuonna 1912 ja sijaitsi nykyisessä osoitteessa Kitkantie 23.
Koska kirkossa ei ollut lämmitystä, uutta seurahuonetta käytettiin talvella myös seurakunnan jumalanpalvelusten pitopaikkana vuoteen 1935 saakka, jolloin sodassa myöhemmin poltettuun kirkkoon tuli lämmitys.
Lestadiolaisuuden vanhoillinen suuntaus järjestää toimintansa paikallisten rauhanyhdistysten kautta. Kuusamon rauhanyhdistys perustettiin vasta 1.10.1935. Ensiksi perustettuun rauhanyhdistykseen kuului koko Kuusamon alue. Erityisesti viime sotien jälkeen rauhanyhdistyksiä perustettiin Kuusamoon myös sivukylille, niin että yksittäisiä yhdistyksiä kunnan alueella on ollut eri aikoina yhteensä 25. Nykyisin niitä on kuusi.
Yhdistyksen 1912 valmistunut seurahuone oli sekä talvi- että jatkosodan aikana armeijan käytössä ja se tuhoutui kokonaan syyskuussa 1944 kirkonkylän palaessa. Uusi valmistui vuonna 1948 osoitteeseen Joukamontie 20. Taloa vuokrattiin kunnalle koulutiloiksi yli 1950-luvun puolivälin ja sen jälkeen käräjähuoneeksi vuoteen 1964 saakka. Kyseisen talon käytyä ahtaaksi, nykyinen rakennus tehtiin Lahdentaustaan.
Kuusamossa on järjestetty vanhoillislestadiolaisten suviseurat kahdesti. Ensimmäiset järjestettiin kirkon ympäristössä vuonna 1961 ja toiset Määttälänvaarassa 1985. Jokavuotiset, nykyisin noin 80.000 osallistujan suviseurat kesä-heinäkuun vaihteessa ovat herätysliikkeen näkyvin tapahtuma.
Vanhoillislestadiolaisuus korostaa Raamatun merkitystä ja uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaista hengellisyyttä. Herätysliikkeen opetuksen mukaan Raamatun ilmoitusta ei voida muuttaa yhteiskunnallisten olojen ja ihmisten elämäntapojen muuttuessa. Tämän vuoksi liikettä pidetään ”vanhoillisena” ja liikkeeseen kuuluvien elämäntapaa nykyajassa jopa erikoisena. Liikkeen sisällä toimintatavat ovat pysyneet hyvin perinteisinä ja yksinkertaisina: järjestetään hartausseuroja ja pyhäkouluja, tehdään nuorisotyötä, harjoitetaan diakoniaa. Opetukseen kuuluu myös kansanraittiuden ja isänmaallisen mielen edistäminen.
