Maarekisterin mukaisen Kirkonkylän halkaisija on noin 20 km. Sen keskipisteessä on alue, josta on käytetty nimitystä Kirkkoketo.
Kirkonkylän ja Kirkkokedon kehittyminen nykyiselle paikalleen sai alkuunsa kirkon paikan määräyksellä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1686 Torangintaipaleelle vajaan 3 km päähän nykyisestä kirkosta. Nykyiselle paikalle rakennettiin kirkko, joka oli järjestyksessään Kuusamon toinen kirkko, vuonna 1694. Samalle paikalle valmistui järjestyksessään kolmas kirkko vuonna 1800. Sen välittömässä läheisyydessä oli erillinen kellotapuli.
1790-luvulla kirkon läheisyyteen perustettiin Vaaralan eli Kelan ja Leskelän uudistilat.
Kirkkokedon kehittyminen vauhdittui vasta 1800-luvulla, jolloin eri puolilla asuneet virkamiehet ja liiketoiminta siirtyivät tälle alueelle.
Vielä 1900-luvun alussa oli Kirkkoketo muutamien manttaalitalojen nautinnassa. Alueelle oli näiden lisäksi asettunut asumaan 36 mäkitupalaista. 1940-luvun alkuun mennessä oli alueen väkiluku kasvanut jo lähelle 1000 henkeä.