Murtovaaran rakennuskanta tuhottiin jatkosodassa suomalaisten toimesta yhtä riiheä lukuun ottamatta. Kärsämäelle evakkoon toimitetut kyläläiset palasivat keväällä 1945 paikalle, jossa kylä oli ollut. Jälleenrakennuksen aika alkoi. Rakennuspuut sai ottaa metsästä ja aluksi rakennettiin kolmelle perheelle uudet hirsiset asuinrakennukset. Rintamamiestiloista muotoutui kokonaisia asuinalueita muun muassa Hyöteikköön.
Aikoinaan Murtovaaran kylän elämä oli vireää ja kauppojen ja koulun lisäksi sillä oli myös oma terveystalo.
1960-luvulla kylällä oli tanssilava ja myöhemmin tanssitalokin. Kunta rakensi aikanaan Murtovaaraan rivitalon ikäihmisten asunnoiksi. Talossa ei kuitenkaan koskaan asunut vanhuksia.
Kauppaa Murtovaarassa piti pitkään Aho Erkki ja alakoulun opettajina toimivat muun muassa Veikko Väätäinen ja Uolevi Heiskanen. Posti toimi 1980-luvulle saakka ja VPK-talo oli toiminnassa vielä 2000-luvun alussa.
Murtovaarassa on eletty maanviljelystä ja kalastuksesta. Asukkaita oli 1960-luvun alussa noin 100 henkilöä. Nyt kylällä on muutama asuttu talo ja kesäaikaan lomalaisia juurillaan ja omilla mökeillään.
Maamiesseura toimi 2000-luvulle saakka ja metsästysseura Murtovaaran Seudun erä toimii aktiivisesti.