Salpalinja
Lahtelan linnoitus Lämsänkyläntien varressa on vaikuttava ja avoin matkailukohde ja Salpalinjan muistomerkki. Alueen juoksuhautoja, ampumakorsuja ja osa panssariestettä on entisöity alkuperäisten linnoituspiirustusten mukaan.
Itäinen puolustuslinja Suomenlahdelta Sallaan rakennettiin pääasiasiallisesti vuosina 1940-1941 ja 1944. Kuusamon kohdalla tarkoituksena oli suojata kirkonkylää itäpuolelta rakentamalla suurimpien järvien välisille kannaksille vahvat panssari- ym. esteet. Syksyllä 1944 perääntyneet venäläiset sotilaat räjäyttivät valtaisat bunkkerit ja veivät mennessään kaiken käyttökelpoisen.
Lue lisää Salpalinjan-linnoitusreitistä
Kiestingin suunnalla kaatuneiden saksalaisten sotilaiden muistomerkki.
Lue lisää muistomerkistä: Etelä-Kuusamon muistomerkit -sivuilta
Mustaniemen maasepän paja
Käyttökelpoiseksi kunnostettu maasepän paja on asialle vihkiytyneille vaikuttava käyntikohde. Paja ei ole avoinna yleisölle, mutta tutustuminen on järjesteltävissä (ota yhteyttä Helena Palosaareen, sähköposti: helena.palosaari@gmail.com)
Alun perin Kuusamojärven rannalle vanhalle Mustaniemelle noin 1870 – 1880 rakennettu paja siirrettiin ennen talvisotaa vuonna 1939 Lämsänkyläntien varteen nykyiselle paikalleen, syksyllä 1944 se siirrettiin venäläisten toimesta asunnoksi Toranginahoon. Kevään 1945 evakosta paluun yhteydessä paja löytyi ja se palautettiin entiselle paikalleen Lämsänkyläntien varteen.
Maasepän pajassa on taottu viikatteita, sirppejä, kirveitä, puukkoja, poria, rautakankea, auroja, karhin piikkejä, saverikoita, ankkureita, kärrynpyöriä, saranoita, säppejä, lehmänkelloja ja aisakellon kieliä, länkien niskarautoja, hevosenkenkiä ja -kenkänauloja, avaimia, uuninsuuluukkuja yms. Sepän vasaran kalketta ei Mustaniemestä ole kuitenkaan kuulunut vuoden 1976 jälkeen.
Partisaaniuhrien muistomerkki
Partisaaniuhrien muistomerkki on pystytetty Uusitalon paikalle. Heinäkuun 18. päivänä vuonna 1943 partisaanit hyökkäsivät Lämsänkylän Multiperän Uusitaloon, tappoivat kuusi ihmistä; äidin, mummon, isoisän, tädin ja kaksi lasta. Mukanaan he veivät Kannaksen joukoista heinäntekolomalle tulleen Ville-isännän sekä kaksi lehmää. Kesällä 1942 veivät partisaanit mukanaan suoniityllä heinänteossa olleet Tammelan veljekset Lassin ja Kallen.
Uusitalon paikalla on nyt partisaaniuhrien muistomerkki.
Lue partisaanien muistomerkistä: Etelä-Kuusamon muistomerkit -sivuilta
Lämsän aarre – Kuusamon kirves
Lämsänkylän hopea-aarteen löysi Arvo Määttä vuonna 1953. Tuolloin rakennettiin Multiperän eli Tauriaisen kylätietä. Lokakuun 5. päivänä 1953 oli tietyö edennyt Joukamo- ja Kuurnajärven väliselle kannakselle Hautalammen itäpäähän. Tehtiin parhaillaan pienen hiekkakumpareen leikkausta, kun Arvo Määtän lapio osui metalliesineeseen. Ryhtyessään tarkastelemaan esinettä hän havaitsi sen hopeiseksi kaulariipukseksi, jonka alta löytyi vielä neljä 15–17 cm:n läpimittaista hopeista kaularengasta. Noin puolen metrin päässä oli toinen kätkö, jossa oli kaksi rannerengasta ja kolme hopeasolkea. Molemmat kätköt olivat tuohikäärön sisässä.
Aarteen löytöpaikka ei ole huomiota herättävä maastossa, mutta sen välittömässä läheisyydessä on pari vanhaa lappalaisasuinpaikkaa, ”autiota” ja peurahautoja. Vähän etelämpänä Välijärven ja Multikosken tienoilla on lisää lappalaisasuinpaikkoja. Lisäksi Multikosken etelärannalla on kumpuja, joiden tarkoitusta ei tiedetä. Näin luonnossa säilyneiden asumismerkkien ja esineiden koristelun ja tekotavan perusteella aarre on sijoitettu aikaan 1050–1150.
Lämsänkylän hopea-aarteesta Kuusamon kirveeksi
Tietyömaalla lapiohommissa ollut Arvo Määttälä löysi vuonna 1953 Hautalammin itäpäästä aarteen: hopeisen kirvesriipuksen, neljä kaularengasta, kaksi rannerengasta ja kolme hevosenkenkäsolkea. Todennäköisesti Karjalassa valmistetut esineet ajoittuvat aikajaksolle 1050 – 1150.
Kuusamolaisten aloitteesta Lämsän riipuksesta tuli Kuusamon kirves, yksi Kalevala Korun myydyimmistä koruista.
Lämsänkylän aarrelöytö on esillä Helsingissä Kansallismuseon esihistoriallisella osastolla.
