Ensimmäiset vakituiset asukkaat asettuivat Kurkijärvelle 1600- luvun lopulla. heti kättelyssä syntyi kiistaa Kurkijärven kalastusoikeudesta.
1768 Kurkijärven tilana tunnettu alue jaettiin kolmen veljeksen kesken. Tilojen uudet isännät olivat Paavo, Matti ja Juho Paulinpoika Veteläinen. Matti Veteläinen jäi isännöimään Kaikkosen tilaa. Paavo Veteläiselle ja Paavo Ronkaiselle myönnettiin lupa suurta koivu- ja kuusimetsää kasvavaan Majavalehtoon. Tarkoittanee nykyistä Majavan asutusta. Juho Paulinpojan tila oli nimeltään Sulasalmi, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kuikka.
1767 tunnetaan Kovajärven ja Heinäjärven väliltä Lasasen ja Säkkisen tilat, jotka ovat nykyisin autiona.
1950-luvun alkupuolella Kurkijärvellä oli niin paljon lapsiperheitä, etteivät kaikki mahtuneet jälleenrakennusaikana rakennettuun kouluun. Maanselkään rakennettiin alueen toinen koulu ja osa lapsista kävi koulua Jokilammilla.
Kurkijärven maamiesseura on toiminut yli 80 vuotta.
Lähde: Kurkijärven mms
Kurkijärven sotasairaala
Moni sotaveteraani on joutunut käymään ja olemaan Kurkijärven sotasairaalassa jossa hoidettiin jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia ja saksalaisia sairaita, lähinnä Kiestingin ja Louhen alueella haavoittuneita. Myös Kalle Päätalo oli haavoituttuaan hoidettavana Kurkijärvellä. Sotasairaala toimi välirauhan aikana rakennetussa varuskunnassa, jonka saksalaiset polttivat sodan päätyttyä.
Elokuussa 1940 ilmestyi Kurkijärvelle työmiehiä, jotka ilmoittivat rakentavansa sillan Kurkijärven itäpäässä olevaan salmeen. Sillan valmistuttua ryhdyttiin tekemään parakkeja.
Niin kutsuttuun Aliupseeriniemeen rakennettiin kuusitoista kahden perheen paritaloa aliupseereille. Upseeriniemeen nousi kuusi upeaa kahden perheen paritaloa. Mahdollista pakoa varten kaivettiin taloista johtavat juoksuhaudat.
Sodan aikana Kurkijärvellä oli varuskunta ja kenttäsairaala, jossa hoidettiin yli 10 000 potilasta. Varuskunnassa palveluksen suoritti noin 1700 varusmiestä, joukossa kirjailija Kalle Päätalo. Kasarmi ehti olla varsinaisessa sotilaskoulutuksessa vain lyhyen aikaa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 1941 alkanut jatkosota vaati uhrinsa ja Sohjanan taisteluiden aikana Kuusamon kirkolla toimivan 40. sotasairaalan paikat täyttyivät nopeasti.
Rahti kulkee
Vielä 1700-luvun lopulla lähes kaikki tavarankuljetus eli rahti tapahtui pororaidoilla. Esim. Ouluun raitomatka kesti viikon ja vaati kahden miehen mukana olon. Koska porot ovat arvaamattomia eläimiä, niitä käsittelemään oli oltava tottuneet raitomiehet. Vielä 1800-luvun alussa tällaisia raitotaloja oli Kuusamossa paljonkin, erityisesti rajakylien taloissa. Poronliha, kala ja voi sopivat hyvin kuljetukseen, sillä ne eivät menneet pilalle, vaikka olisivatkin lumessa hieman kastuneet. Turkisten ja taljojen kuljetus oli vaikeampaa, sillä niiden kastuminen laski niiden arvoa.
Kurkijärven asiat on koonnut Timo Majava.
Kirjallisuutta
Sahi Salmi “Kurkijärvi” ”Kasarmista kenttäsairaalaksi”