Kuten muuallakin Kuusamossa myös Purnuvaarassa ensimmäiset asuinpaikat rakennettiin vesireittien varsille, ylhäälle mäkien ja vaarojen etelärinteille, jossa pellot olivat suojassa hallalta.
Purnuvaaran lähellä olevan Pulkkasenvaaran asutus on tullut seuraavasti: Kurkijärven Kaikkosessa on asunut seitsemän Veteläis-veljestä, joista yksi tuli Ala-Kuoliojärven rantaan Niskalehtoon. Täältä puolestaan Mikko-niminen isäntä muutti Pulkkasenvaaran rinteeseen “pakkasta pakoon”. Näin myös sukunimi Veteläinen vaihtui Pulkkaseksi.
Purnuvaara oli kasvanut 1700-luvun loppuun tultaessa suurehkoksi kyläksi.
Toimeentulonsa purnulaiset ovat saaneet viljanviljelystä ja karjanhoidosta, jonka mahdollisti monitoiminen niittytalous. Lähijärvistä ja lammista kalastettiin ja lisäksi pidettiin poroja.
Purnuvaaran heinätilanne parani ratkaisevasti, kun Hyväjärven kuivaus niittymaaksi alkoi 1850-luvulla ja vuonna 1870 perustettiin Hyväjärven järvenlaskuyhtiö.
Kuusamon koskisodan jälkeen vuonna 1959 alkoi voimalaitoksen rakentaminen Soilunjärven länsipäähän Soilunkoskeen. Voimalaitos automatisoitiin vuonna 1975.