Tavajärvi kylä
Tavajärven seudulla alkoi vilkas asutustoiminta 1760-luvulla. Ensimmäinen asukaas Tavajärvellä oli lappalainen Lauri Niilanpoika, myöhemmältä nimeltään Tavajärvi.
Kauan aikaa asukkaiden elämisen eväät olivat luonnonantimissa eli eletiin ns. selkotaloudessa. Viljan ja perunan viljely sekä karjan hoito antoi perusturvallisuuden sekä poronhoito, metsästys, kalastus ja marjanpoiminta toivat monipuolisuutta ruokavalioon. Peltoja riitti useimmille tiloille vain viljan ja perunan viljelyyn. Heinärehu korjattiin pääasiassa joki-, purovarsi-, suo- ja paiseniityiltä.
Vatajärvi kylä
Vatajärvenkylä on kaistale luovutettua isänmaatamme, joka luovutettiin Neuvostoliitolle rauhanehdoissa. Tavajärvenkylä, johon Vatajärvenkylä yhtenä osana kuuluu, on maisemallisesti vatimainen. Ympäröiväthän sitä vedenjakajat Kuntivaara, Soidinvaara, Huudevaara, Murtovaara Mustavaara, idempänä Komettovaara ja aivan idässä isä- ja poka Nuorunen sekä Ukkovaara. Vedet tältä alueelta virtaavat Tavajoen ja Nuorusenjoen kautta pääjärveen.
Vatajärvenkylä elämä ei paljon poikkea muista Kuusamon kylien elintavoista. eräät yksityiskohdat viittaavat kyllä kylän omaleimaisuuteen. Alkuaan täälläkin asuivat lappalaiset ja joku venäläinen. Uudisasukkaat käyttivät luonnon tarjoamat edut tarkoin hyväksi. Porotalous, kalastus ja metsästys olivat olleet ammoisista ajoista asti tunnettuja elämäntapoja.
