Koulu
Tavajärvelle saatiin kansakoulu 1894, mutta Vatajärveläiset lapset eivät osanneet tai saaneet tätä ylellisyyttä käyttää hyväkseen. Ei kannattanut kouluttaa lapsia, niistä kun tuli vain valmiin leivän syöviä herroja ajateltiin tuohon aikaan. 1925 tuli oppivelvollisuus laki oli se suuri muutos kouluelämässä, Vatajärven kylältäkin lähti 18 lasta opintielle. Kirkkoherrakin kävi joskus pitämässä kinkereitä ja rippikouluhan on ollut aina hengellisen tiedon oppimista.
Tavajärven luostari
Kuusamon Itäosassa Tavajärvellä sijainnut ortodoksinen vanhauskoisten luostari. Luostarin perustivat 1800-luvun puolivälissä Venäjän puolelta tulleet vanhauskoiset munkit jotka siirtyivät Suomeen sen jälkeen kun Vienan Karjalassa sijainnut vanhauskoisten Tuoppajärven luostari oli tuhottu vuonna 1852 Venäjän hallituksen toimesta. Munkit ostivat Tavajärvellä sijainneen rappiolla olleen Hautaniemen kruununtilan, rakensivat tilalle kolme rakennusta luostarin käyttöön sekä pystyttivät ortodoksisen ristin lähellä sijainneen Nuorusen tunturin huipulle.
Sota-aika
Syksyllä 1939 sodan vaara oli ilmeinen ja 30.11.1939 tuli rajakylistä kiire lähtö evakkoon. Välirauhan tultua osa evakoista palasi takaisin poltettuun kotikyläänsä. Mutta alkukesästä 1944 oli nähtävissä, että sodassa tapahtuu käänne huonompaan suuntaan. Niinpä jo kesäkuussa 1944 naiset ja lapset siirrettiin pois näistä rajakylistä.
Luovutetulle alueelle jäi kaikkiaan 203 tilaa, Tava- ja Vatajärvelle 68 tilaa.