Hyppää sisältöön

Kulttuuri

Korpihovi  

Hän, joka on tanssinut Käylän Korpihovilla, haluaa sinne uudelleen. Talossa on tanssitilaa noin 500 ihmiselle. Kesällä ulkolavalle mahtuu vielä kolmesataa tanssijaa lisää.

Vuosikymmenten aikana Korpihovilla ovat keikkailleet iskelmä- ja tanssimusiikin kirkkaimmat tähdet Dannystä Kaihon karavaaniin. Tunnelmaa riittää kesästä toiseen.

Korpihovi tunnetaan myös toimivana juhlapaikkana. Taloa pyörittää Käylän Seudun Maamiesseura ry.

 

Käylän ämmi 

Kaunis luonto ja mukavat ihmiset, ne ovat  Käylän ämmin mielestä parasta Käylässä.

Vuonna 1934 Sodankylässä syntynyt Ebba Anneberg (o.s. Yliaska, ent. Ahonen) on Kuusamossa laajalti tunnettu terveyssisar, tarinankertoja, perinnetietäjä, luonnonystävä ja esikuva.

Ebba, Käylän ämmi, tuntee sekä synnyinseutunsa Sodankylän että asuinpaikkansa Käylän ihmiset ja tavat. Hänen perinnetietoaan, tarinoita ihmisistä ja kylistä on tallentunut lukuisiin pakinoihin, kolumneihin elämäkertateksteihin ja haastatteluihin.

”Jos joku ei tunne menneisyyttään, se ei osaa arvostaa tulevaisuuttaan”, Käylän ämmi sanoi kesällä 2021 tehdyssä haastattelussa.

Ebba muutti vastavalmistuneena terveyssisarena Kuusamon Käylään vuonna 1957. Hänet opittiin tuntemaan asiantuntevana ja rohkeana naisena, jolle naisten, äitien ja lasten hyvinvointi oli sydämen asia.

Käylän ämmi tunnetaan myös luonnonystävänä, jolle luonnon kunnioittaminen, tunteminen ja usko luontoon ovat aina olleet merkittävä osa elämää.

”Pidin kunnia-asiana, että opetin kaikille penskoille tulen teon ja kiehisten vuolemisen. Kaikille nuorille pitää opettaa nuotion sytyttäminen metsässä. Kertoa millainen puu, naava tai kuivat neulaset syttyvät hyvin. Jos mikään muu ei auta, kädet ristiin ja pyytää yläkerran isännältä apua taivaasta.”

 

Kuuntele muistelma Käylän ämmin ohjeista nuotion sytyttämiseen.

Jarmo Käkelän  14.5.2021 tekemä haastattelu. Haastateltava Ebba Kaarina Anneberg (85 vuotta). Ebba on kymmenpäisen sisarusparven kolmanneksi nuorin ja kotoisin Sodankylästä. Hän muutti Käylään 1957

 

 

Ebba Annebergin haastattelu.pdf

Käylän Tukkilaiskisat  

Käylän Tukkilaiskisat on aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta paikkansa ansainnut vuosittainen tapahtuma, joka sopii koko perheelle. Katsottavaa riittää ja kisojen aikana on erilaisia tapahtumia ympäri kylää.

Tyynen veden kisalajeina ovat tukkilaismaraton, rullaus ja tukkilaisvala. Käylänkoskessa kisataan kuninkuuslajissa koskenlaskussa.

Tukkilaistaitojen perinne elää vahvana Käylässä. Kesäaikaan koskessa on laskunäytöksiä.

 

Käylän kalaviljelylaitos 

Käylänkosken rantakiville rakennettiin kalansiitoslaitos vuonna 1934. Hautomorakennus tuhoutui saksalaisten vetäytymisvaiheessa 1944, mutta rakennettiin samalle paikalle uudelleen vuonna 1946. Hautomosta tuli merkittävä työllistäjä Käylään.

1960-luvun lopulla laitos ryhtyi jatkokasvattamaan järvitaimenen poikasia ja luonnonravintolammikkoviljely alkoi 1976. Laitos siirtyi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle 1970-luvun alkupuolella. Käylän kalanviljelylaitos oli vuosikymmenien ajan Kuusamon itään laskevien vesistöjen tutkimuksen ja kalanviljelyn keskus.

Kalanviljelylaitoksen toiminta on jatkunut yritystoimintana valtion Luonnonvarakeskuksen lakkautettua toimipisteen 2015.

 

Rajaseutukirkko  

Käylän rajaseutukirkko on kotakirkko. Kirkkosali on käymisen arvoinen paikka: ikkunalliset sivuseinät korvaavat katon. Alttariveistos on puinen Uuno Poikosen Vapahtaja. Istumapaikkoja yksilaivaisessa kirkossa on noin 140 hengelle.

Satulakattoisen puukirkon suunnitteli Olli Vahtera ja se valmistui 1958.

Käylän kirkossa soivat 16-äänikertaiset Veikko Virtasen urkurakentamon urut ja kellotapulissa (rakennettu 1977) uumajalaisten vuonna 1951 lahjoittama kello.

 

Lotta-muistomerkki 

Rajaseutukirkon pihapiirissä on lottamuistomerkki tekstillä: ”Pohjois-Kuusamon alueella 1939 – 40 ja 1941 – 45 isänmaata palvelleiden lottien kunniaksi”.

Lotta-muistomerkit ovat tieltä katsottuna kirkon oikealla puolella. Kirkon ja muistomerkkien välistä kulkee tie vanhalle hautausmaalle.

66°18’33.8″N 29°08’51.9″E

”Paanajärven hautausmaahan 1934–1944 haudattujen muistolle”. Muistokivi sijaitsee Käylän rajaseutukirkon pihamaalla.