Asutus
Asutusta täällä on ollut jo kivikaudella. Siitä on löytynyt runsaasti merkkejä ajalta 2000–3000 vuotta ennen Kristusta.
1500-luvulla täällä on ollut lappalaista asutusta, joka oli keskittynyt Maanselän ja Kitkan talvikyliin. Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat 1600-luvun lopulla Kainuun suunnalta. Uudisasutus eteni niin voimakkaasti, että lappalaiset joutuivat väistymään tai sulautuivat uudisasutukseen miltei täydellisesti 1700-puoliväliin mennessä.
Kirkkokedon pienoismallin rakentaminen
Lähes 30 vuotta sitten, jolloin jälleenrakennuttaja taloja jo purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusia, heräsi Kaarlo Raunion mielessä ajatus, että tuhottu Kirkkoketo olisi tallennettava tulevalle sukupolville. Rakennuksista ei ollut käytettävissä piirustuksia ja valokuvamateriaaliakin oli vähäinen, joten toteuttaminen oli pohjattava muistitietoon. Kansalaisopiston opintopiiriin koottiin henkilöitä, jotka olivat asuneet useita vuosikymmeniä tällä alueella. Ryhmä sai “vetäjän” ja täydennykseksi teknillistä asiantuntemusta. Tältä pohjalta ryhmä rakensi Kirkkokedon pienoismallin, joka
Kuvaa tilannetta 1930-luvun jälkipuoliskolta
On laadittu pohjan osalta mittakaavaan 1:300 ja muiltakin osiltaan tätä soveltaen
On tehty ensisijaisesti rakentajien muistitietoihin perustuen, joiden lisäksi on käytetty apuna vanhoja valokuvia ja eri henkilöiltä saatuja tietoja
Pohjan osalta koostuu sahanpurusta ja liimasta tehdystä massasta, jolle tiet on rajattu hiekalla, rakennukset tehty balsapuusta sekä puut ja pensaat pääasiassa jäkälästä
On rakentajiltaan vaatinut yhteensä noin 3000 työtuntia
Voimanlähteenä on ollut pyyteetön kotiseuturakkaus.
Rakennustyön ovat suorittaneet Erkki Hyvärinen, Pellervo Koivunen, Eino Kuosmanen, Kaarlo Raunio, Iivo Salmenkorva, Lauri Tammi, Pekka Tirkkonen, Unto Turunen ja Veikko Törmänen.